Meriteollisuus yritysten haasteita ratkaistiin ammattitaiteilijoiden kanssa Taiken ja IRM-Tool hankkeen Luovan Meri -projektissa. Kuva Archtec Helsingin telakalta.
Etusivu » blogi » Meriteollisuus -yritysten kehittäminen luovin menetelmin

Meriteollisuus -yritysten kehittäminen luovin menetelmin

Meriteollisuus -toimialalla on suuri mahdollisuus kehittää toimintaansa luovien alojen ammattilaisten, Novian ja Taiken kanssa. Olimme mukana tarkkailijana, avustajana ja dokumentoijana IRM-Tool hankkeen projektissa ” Luova meri: Taide meriteollisuuden kehittäjänä ”

Projekti toteutettiin yhdessä Taiteen Edistämiskeskuksen (TAIKE) ja  IRM-Tool ( Innovation Resource Moderating Tool ) kanssa. Mukana oli myös Novia, joka toimi meriteollisuusalan yritysten välittäjänä. Projektiin valittiin mukaan kolme yritystä; Meyer, Archtech Helsingin telakka ja Wilhelmssen. Tavoitteena oli uusien taidekonseptien luominen meriteollisuuden tarpeisiin ja osallistujatahojen yhteisen arvopohjan löytäminen/tunnistaminen. Projektissa tärkeää oli tehdä taiteilijan asiantuntijuuden arvo näkyväksi meriteollisuudessa ja oppia näkemään luovan alan mahdollisuudet kehittymisen työkaluna. 

Yhteinen projekti, johon sisältyi suunnittelua, tapaamisia ja työpajoja, oli usean kuukauden mittainen. Tutustuimme projektissa ammattitaiteilijoiden osaamisen hyödyntämiseen ja meriteollisuuden isojen yritysten haasteiden ratkaisemiseen luovin menetelmin. Taiteilijoiden osaamista pyrittiin hyödyntämään siten, että luovienpalveluiden hyöty ymmärrettäisiin yritysympäristössä. Tavoitteena oli, että meriteollisuus -yrityksiin muodostuisi uudenlaisia toimintamalleja. 

IRM-tool hanke, taike ja CLAP yhdessä kartoittamassa meriteollisuus yrityksen haasteita työpajassa Turussa

Välittäjät yhdistävät taiteilijan ja meriteollisuus -yritykset

Yrityksen eli maksajan näkökulmasta on erittäin tärkeää, että yhteistyö taiteilijan tai luovan alan ammattilaisen kanssa sujuu joustavasti. Yhteistyöhön tarvitaan molemminpuolinen luottamus ja silta näiden kahden toimijan välille. Tässä projektissa Taike toimi välittäjän roolissa, etsien projektiin oikeat taiteilijat ja auttaen taiteilijoiden palveluita lähemmäksi yritysten tarpeita. 

Projektilla oli myös toinen välittäjä Novia, joka etsi omasta verkostostaan kolme erittäin hyvää ja potentiaalista meriteollisuuden yritystä, joilla kaikilla oli merkittäviä haasteita toimintansa kehittämisessä. Merkittävillä haasteilla tässä tarkoitetaan tarvetta ja halua kehittyä tai kehittää yrityskulttuuria, työyhteisöä jne.

Taiteilija Ville Pirinen esittelemässä taidekonseptia yrityksille IRM-Tool hankkeessa Luova Meri joka toteutettiin meriteollisuus yrityksille Turussa 2019

Taiteilijoiden työnlaatu yrityksissä vakuuttaa

Ammattitaiteilijoiden ryhmä ( 6 ammattilaista) koostui huippuosaajista eri taiteen aloilta. Taike onnistui taiteilijoiden valinnassa. Mukana oli lähes kaikki taiteen osa-alueet. Ammattitaiteilijoiden työskentely sujui erinomaisesti. Työskentelyssä ei tullut ongelmia tai haasteita, vaan kaikki valitut taiteilijat olivat erittäin sopivia ja lahjakkaita työskentelemään yritysympäristössä. Projektin tarkkailijana Clap kiinnitti huomiota erityisesti taiteilijoiden sitoutumiseen ja intensiiviseen mukanaoloon. Jotta taiteilijan ammattiosaamista ja palvelua voidaan myydä yrityksille, täytyy palvelun peruselementit olla kunnossa: laatu, vaikuttavuus ja sitoutuminen. 

Kuvassa IRM-Tool hankkeen projektipäällikkö Rita Rauvola yhdessä Taiken läänintaiteilijoiden Krista Petäjäjärvi ja Annika Dahlsten sekä CLAP Oy pitämässä työpajaa meriteollisuus yritykselle Turussa 2019

Luovat palvelut työkaluina meriteollisuus -yrityksissä

Projektissa suunniteltiin ja toteutettiin yritysten kanssa työpajoja, joissa keskusteltiin projektin kulku läpi ja kartoitettiin etukäteen yritysten toiminnan haasteet ja kehitystarpeet. Työpajoista poimittiin tärkeimmät haasteet, jotka esiteltiin taiteilijoille. Jokaisella projektissa mukana olleella taiteen ammattilaisella oli oma erikoisosaamisalueensa. Kun taiteilijat saivat kuulla yritysten haasteista, heillä oli mahdollisuus pyytää tarkennuksia suoraan yritykseltä ja huomioida ne palvelujen kehitystyössä. Projektissa mukana olleet taiteilijat suunnittelivat kymmenen erilaista taidekonseptia meriteollisuuden yritysten haasteisiin yritysten tarpeiden mukaan. Kaikki taidekonseptiehdotukset ratkaisivat yritysten esille nostamia haasteita. Vaikka taiteilijat suunnittelivat ratkaisut kyseiselle yritykselle, saivat yritykset myös ratkaisuvaihtoehtoja usean taiteilijan konseptista. Tämä antoi osallistuneille yrityksille mahdollisuuden oppia ja havainnoida usean taiteilijan ratkaisuja.

Seuraavassa esimerkkejä yritysten haasteista, joihin ammattitaiteilijat kehittivät ratkaisuja luovin menetelmin.

1.Tiedon kerääminen ja jatkuvuuden varmistaminen.
Tiedonsiirtoa halutaan parantaa. Haasteena henkilöstön toistuva vaihtuminen ja vanhempien työntekijöiden hiljaisen tiedon siirtyminen.

2.Työkulttuurin kehittäminen
Työympäristöä halutaan kehittää positiivisemmaksi. Haasteena esimiestyö, toimintakulttuuri, organisaation toimivuus.

3.Yrityksen laatujärjestelmä negatiivisesta positiiviseksi
Yrityksen laatujärjestelmässä poikkeama koetaan negatiivisena. Tämän vuoksi poikkeamia kerätään liian vähän, joka tarkoittaa sitä, että yrityksen sisäinen ja ulkoinen kehittäminen hidastuu.

4.Yrityksen sisäisen identiteetin kehittäminen
Meriteollisuus -yrityksen brändiä halutaan vahvistaa, rakentaa yhteenkuuluvuutta ja saada ylpeyttä omasta tekemisestä – negatiivisen muuttaminen positiiviseksi.

5.Standardien visualisointi ja havainnollistaminen
Työyhteisön suhtautuminen laatusertifiointiin halutaan muuttaa positiiviseksi.

6.Kestävyys ja ympäristötietoisuus
Ympäristötietoisuutta ja ekologisuutta halutaan korostaa yrityksen toiminnassa ja korostaa esille oman toiminnan merkitystä yhteisössä.

Taitelijat esittelivät taidekonseptit meriteollisuuden yrityksille Turussa pidetyssä työpajassa keväällä 2019

Taidekonseptit

Heini Aho – Taide- ja tiedelaboratorio laivalla 

Jukka Hautamäki – Matka matkassa – immersiivinen, fantasiamainen digitaalinen tila laivalla Laivan aika -tapahtumakonsepti

 Sini-Meri Hedberg – Viva La Viiva – osallistava piirustustyöpaja

 Sampo Kerola – Yritysmusikaali-konsepti, Unelmamalli-konsepti, Muraalitaideteos

Ville Pirinen – Visuaalinen sarjakuvakonsepti

 Oona Tikkaoja – Yhteisöllinen taidepeli

Tobias Zilliacus – Bulkhead -vuorovaikutuskoulutus



Luova meri – taide meriteollisuuden kehittäjänä – 1.10.2018 – 28.2.2019 

Syntyneiden taideonseptien esittely taiteilijoiden sanoin:

Sarjakuvitus

Taiteilija: Ville Pirinen
Haasteet: 
Poikkeamajärjestelmä negatiivisesta positiiviseksi 
Standardien visualisointi ja havainnollistaminen

Konsepti 

Tämä mahdollistaa sekä hyvin nopeita kokeiluja että suureellisia produktioita suhteellisen pienillä resurs- seilla ja pienissä työryhmissä. Informatiiviset piirrosanimaatiot, livepiirtäjä mukana skype-seminaarissa, firman intrassa julkaistava sarjakuvastrippi, laajempi tarinaprojekti, jossa kerätään kokemuksia työntekijöiltä ympäri maailmaa taiteilija työskentelyn pohjaksi, sisäisinä kuvaviesteinä levitettävä infokuvitus-sarja, seinäkalenterit, printtikalsarit, periaatteessa mikä tahansa voi toimia alustana jossa kuvan ja tarinan voima toimii. Kuvitus luo firman sisäistä identiteettiä, ja on helppo ottaa osaksi myös ulkoista viestintää ja brändinrakennusta. 

Bulkhead

Taiteilija: Stefan Zilliacus
Haaste: Luovan työn ja työkulttuurin kehittäminen 

Konsepti 

Bulkhead l. laipio = Merenkulkualuksen runkoa vah- vistava vedenpitävä tai tulenkestävä seinä, joka tekee merialuksista turvallisia. Ihmisillä on myös taipumus luoda laipioita omassa elämässään. Joskus nämä suojamekanismit ovat tarpeen, mutta usein ne sulkevat tehokkaasti mahdollisuudet luovaan vuorovaikutuk- seen. Vuorovaikutustaidot eivät ole synnynnäinen lahja, jota ihmisillä joko on tai ei ole. Jokainen meistä on kokenut sekä onnistumisia että epäonnistumisia sosiaalisissa tilanteissa ja tiedämme, että kun olemme turvassa, vuorovaikutus sujuu paremmin, parhaimmillaan kuin itsestään. Koulutustiimi Rakata koostuu viidestä näyttelijästä, joilla on vankka kokemus niin näyttelemisestä kuin vuorovaikutuskoulutuksista. Sari Siikander, Elina Stirkkinen, Kirsti Kuosmanen, Micke Rejström ja Tobias Zilliacus ovat kaikki olleet impro- visaatioteatteri Stella Polariksen jäseniä yli 20 vuotta. Improvisaatiometodi on Rakatan vuorovaikutus- koulutuksen perusta. 

Viva La Viiva

Taiteilija: Sini-Meri Hedberg
Haaste: Luovan työn kehittäminen

Konsepti 

Työntekijöitä osallistava piirustustyöpaja, joka tuodaan osaksi työpäivää. Tarkoituksena on piirtämisen kautta löydetty taiteen tai luomisen kokemus. Jokainen piirtää omista lähtökohdistaan, eikä lopputuloksella ole keskeistä roolia. Tärkeintä on itse prosessi ja se hetki, jonka vietämme yhdessä. Viva la viivan! tavoitteita ovat työyhteisön kommunikaation helpottaminen ja luovuuden lisääminen ongelmanratkaisussa. Rauhoittuminen piirtämisen äärelle, yhteisöllisyys ja toisen näkyväksi tekeminen lisäävät työhyvinvointia. 

Yritysmusikaali

Taitelija: Sampo Kerola
Haaste: Luovan työn ja työkulttuurin kehittäminen 

Konsepti 

Miksi ihmeessä yrityksen kannattaa tehdä musikaali? Kohtaamalla toisensa yli osastorajojen entuudestaan tuntemattoman aiheen äärellä työntekijät oppivat pakottamatta uusia yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaitoja. Musikaalia rakennettaessa jokaiselle osallistujalle konkretisoituu hänen työpanoksensa vaikutus suurempaan kokonaisuuteen. Produktion ja työyhteisön näkymättömät ja abstraktit rakenteet tulevat esiin ja ymmärrettäviksi. Sivuvaikutuksena ihmiset oppivat ymmärtämään itseään ja toisiaan paremmin, ja varsinaisen työn tekemisen tehokkuus kasvaa. Yritys saa raikasta ja kiinnostavaa viestintämateriaalia videon ja valokuvien muodossa, sekä oman laulun, jonka ker- tosäkeeseen osaa yhtyä jokainen työntekijä. Tämä vahvistaa yhteistä identiteettiä ja me-henkeä. Sanaton tieto siirtyy työryhmien sisältä yli osastorajojen muodostuen lopulta näkyväksi taideteokseksi. 

Yhteispeli

Taitelija: Oona Tikkaoja
Haasteet:
Luovan työn ja työkulttuurin kehittäminen
Yrityksen sisäisen identiteetin kehittäminen

Konsepti 

Yhteispeli on työpaikan yhteishenkeä ja luovuutta li- säävä taidekonsepti. Työyhteisön jäsenten puhelimiin lähetetään päivittäin salainen tekstiviesti, joka haastaa tekemään jotain hieman outoa ja erilaista: tutkimaan ympäristöä tai jututtamaan työkaveria. Tehtävät raportoidaan eri tavoin: kännykkäkuvina, runoina, piirroksina. Näistä teoksista on mahdollista koostaa näyttely yrityksen tiloihin tai intraan, jolloin parin viikon mittaisesta prosessista jää myös pysyvä jälki. 

Laivan aika

Taiteilija: Jukka Hautamäki
Haasteet:

  • Telakan suhde kaupunkiympäristöön
  • Yrityksen sisäisen identiteetin kehittäminen
  • Hiljaisen tiedon keruu ja jatkuvuus

Konsepti 

Arctechin haasteet kiinnostivat paikallisuuden vuoksi, koska asun aika lähellä telakkaa ja olen jo aiemminkin miettinyt teosideoita alueeseen liittyen. Minusta kiinnostaa myös työn historiaan ja muutokseen liittyvät kysymykset. Laivan aikakonseptini vastasi kaikkiin Arctechin esittämiin haasteisiin; telakka-alueen identiteetistä, merkityksestä kaupunginosan asukkaille ja hiljaisesta tiedosta. Laivan aika on Telakanrannan asukkaille ja telakan työntekijöille suunnattu yhden il- lan, spektaakkelimainen audiovisuaalinen tapahtuma, jossa esitellään telakan historiaa ja visioidaan laivanra- kennuksen tulevaisuutta. Audiovisuaalisen esityksen narraationa käytetään tehtaan työntekijöiden ihmislä- heisiä haastatteluja. Samalla toteutetaan reilun viikon ajaksi paikkasidonnaista valotaidetta työntekijöiden käyttämän bussireitin yhteyteen. Bussireitti kulkee te- lakalta läpi Punavuoren kohti isompaa liikenteen sol- mukohtaa Kampissa. Telakan historia on tapahtuman jälkeen nähtävillä näyttelynä yritysvieraille ja telakan kotisivuilla. 

Matka Matkassa

Taiteilija: Jukka Hautamäki
Haasteet:

  • Luovan työn ja työkulttuurin kehittäminen
  • Kestävyys & ympäristötietoisuus

Konsepti 

Meyerin haasteiden suhteen ajattelin ideaa lomailusta. Miten se toteutuu valtameriristeilyllä ja mitä li- säarvoa digitaalinen taide voisi tuoda siihen. Pohdin myös laivamatkailun ekologisia puolia, voisiko lai- vamatkan ja ylipäänsä loman konseptin toteuttaa im- mersiivisena kokemuksena vaikka museotilassa, tai kotona, työpaikallakin eräänlaisena digitaalisena taukojumppana? Matka matkassa on immersiivinen, fan- tasiamainen digitaalinen tila laivalla, jossa matkustajat voivat kokea erilaisia paikkoja, mielikuvitusmaisemia, samantapaisesti kuin lomamatkailun yhteydessä. Im- mersiivisen tilan paikat ovat sekoitus olemassaolevia kohteita ja fantasiaa. Ne toteutetaan digitaalisesti ja ne muuntuvat laivan kulkureitin, sekä muiden paramet- rien mukaisesti, esimerkiksi sääolosuhteiden ja laivan sijainnin mukaan. Immersiivia toteutuksia voi esitellä esimerkiksi matkailumessujen yhteydessä. Kuvaston konseptikuvat on toteutettu tekoälyn ja neuroverkon avulla. 

TIEDE- ja taide- laboratorio 

Taiteilija: Heini Aho
Haaste:

  • Kestävyys & ympäristötietoisuus

Konsepti 

Laivalta löytyy kokki ja korjaaja, lääkäri ja turvamies. Miksi ei taiteilijaa ja tutkijaa? Mitä jos eettisesti inspi- roiva ja avaramielinen tutkiminen ja luominen tulisi osaksi laivan perustoimintaa? Tämä konsepti luo mer- kityksellisempää risteilykulttuuria. Taide- ja tiedela- boratorio käsittelee merenkulkuun liittyviä ilmiöitä, haasteita ja kokemuksia. Risteilijällä työskentelee yksi taiteilija-tieteilijä pari kerrallaan laivalta löytyvästä laboratoriotilasta. Luovien tekijöiden mukana olo lai- valla näkyy eri tavoin risteilyn aikana, he ovat osa ris- teilyohjelmaa ja prosessiin voi päästä ulkopuolisena kurkistamaan tiettyinä aikoina. Residenssijakson jäl- keen laivalla työskentelyn tulokset näkyvät konkreettisina taideteoksina. 

*) Yllä olevat konseptitektit on lainattu suoraan IRM-Tool Hankkeen j aTaiken toteuttamista julisteista taiteilijoiden konsepteista. Julisteiden ensiesittely oli 27.9.2019 Turussa Kongressikesksujoessa pidetyssä hankkeen loppuseminaarissa.

Luovan alan hyödyntämistä ei ole vielä ymmärretty meriteollisuudessa. Luovien alojen ammattilaisten kanssa työskentelyssä on suuri potentiaali suomalaisilla meriteollisuuden yrityksillä.

Luovuus haastaa yrityksiä

Projektin päätyttyä yrityksille toteutettiin kysely, jotta projektin kokemuksista opittaisiin vielä enemmän tulevaisuutta varten. Yrityksiltä tuli loistavaa, kannustavaa ja positiivista palautetta koko prosessista. Kaikki yritykset pitivät taiteilijoiden käyttämistä meriteollisuuden kehittämisessä suurena potentiaalia, mutta vain alle puolet pitivät taiteilijoiden käyttämistä todennäköisenä.
Projektin jälkeen kysyttiin meriteollisuus -yritysten näkökulmaa ja kokemusta tehdystä Luova Meri -projekteista. Tässä muutama suora lainaus yritysten palautteesta.

”  Kuinka voisimme todella saada vanhoillinen, insinöörismielinen meriteollisuus ymmärtämään taiteen ja taiteilijoiden arvon ja potentiaalin? ”

” Valtava potentiaali on siinä, kuinka tällainen yhteistyö haastaa ajattelemaan omaa työtä ja yritystä ihan eri kantilta kuin normaalisti. Toki tällainen prosessi sopii vain ihmisille, jotka ovat valmiita hyppäämään tuntemattomaan. Haasteena voi tietysti olla rahaa. Konseptin toteuttaminen ei välttämättä ole halpaa. ”

Miksi taiteilija ja meriteollisuus -yritys eivät kohtaa?

Ajatuksiin heräsi kysymys Luova Meri –projektin aikana: Miksi taiteilijat eivät saa myytyä omaa palveluaan meriteollisuus -yrityksiin, vaikka yrityksissä olisi mielenkiintoa tilata taiteilijan palveluita. Yrityskenttä on yleisesti useille taiteilijoille vieraampi toimintakenttä, kun esimerkiksi julkinen sektori. 

Kaikki hyvät ideat on rahoitettavissa. Kun hyvien ideoiden merkitys ymmärretään, luottamus tiimiin ja palveluntarjoajaan on olemassa.Tällöin on olemassa mahdollisuus kehittää yrityksen toimintaa, jos yrityskulttuuri antaa sille mahdollisuuden. Kun luovan palvelun merkitys ymmärretään ja siitä saatu hyöty pystytään siirtämään liiketoiminnan kehittämiseen, on investointi helposti perusteltavissa. Kysymys kuuluu myös, halutaanko meriteollisuuden toimintaa kehittää uusilla innovatiivisilla palveluilla? Luovien alojen ammattilaisten hyödyntäminen esimerkiksi työpajoissa avaa usein ihmisten päässä olevia lukkoja ja tämä mahdollistaa uusia ajatuksia, uusia innovaatioita, uusien siltojen ja mahdollisuuksien rakentamiseen. Jos yrityskulttuuri ei kannusta ja rohkaise muuttumaan, luomaan ja innovoimaan uusia tapoja, menetelmiä, palveluita, toimii yrityskulttuuri hidasteena ja esteenä luovien alojen ammattilaisten palveluiden käyttämiseksi.

Luovien alojen potentiaalia hyödynnetään meriteollisuuden yrityksissä liian vähän

Yrityksissä tarvitaan selkeästi lisätietoa ja koulutusta ammattitaiteilijoiden hyödyntämisessä ja luovien alojen mahdollisuuksien ymmärtämisessä. Meriteollisuuden näkökulmasta laivoja voi valmistaa useilla maailman telakoilla. Karkeasti sanottuna samoja menetelmiä, teknologioita, jne. käytetään paljon maailman eri telakoilla. Se, mikä telakat erottaa toisistaan, on telakoilla toimivat tiimit, toimintaympäristöt ja yrityskulttuurit. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöstöjohtamisen näkökulmasta henkilöstön kehittäminen, tiimien toimivuuden varmistaminen ja innovaatiokulttuurin kehittäminen on globaalin kilpailun kannalta erittäin tärkeätä. Luova meri -projektissa pystyttiin avaamaan ovi ammattitaiteilijoiden yhteistyöhön meriteollisuus -yritysten kanssa. Projektissa pystyttiin käynnistämään keskustelu luovien alojen hyödyntämisestä yrityksien toiminnassa projektin vetäjien ansiosta. Projektissa kasvatettiin taiteilijoiden yhteistyökykyä yritysten kanssa toimimiseen, sekä koulutettiin meriteollisuuden suuria toimijoita ammattitaiteilijoiden käyttämisen mahdollisuuksista. 

Molempien toimijoiden kannalta olisi tärkeätä, että välissä olisi vielä aktiivinen siltaa rakentava yritysmaailma, luovia aloja ymmärtävä välittäjä. Välittäjä joka laadullistaa välitettävät palvelut ja pystyy sanallistamaan luovien alojen merkityksen yrityksen toiminnassa ja kehittämisessä. 

Välittäjätoimija toimii henkilöstöjohdon tai yritysjohdon työkalujen toimittajana ja tarjoaa yrityksille laadukkaita ammattitaiteilijoiden palveluita yrityksen tarpeen mukaan. Välittäjätoimija pystyy myös avustamaan luovien alojen palveluiden toimituksessa ja konsultoinnissa. 

Clap toimi IRM-tool hankkeessa tarkkailijana joka kirjasi ja dokumentoi Luova Meri-projektin etenemistä ja kuinka meriteollisuuden yritykset ja luovat taiteilijat kohtasivat toisensa.

Tarkkailijan innostava, mutta hiljainen rooli

Projektin tarkkailijana Clap sai erinomaisen mahdollisuuden olla ”kärpäsenä katossa”, kun ammattitaiteilijat yhdessä Taiken kanssa pääsivät keskustelemaan heitä askarruttavista asioista, kuten palvelun tarjoamisesta, välitystoiminnasta, sopimuksista, sekä tarjottavasta konseptista.

Saimme erittäin arvokasta näkemystä taiteilijan ja luovan palvelutuottajan haasteista yritysyhteistyössä ja olemme kiitollisia saadessamme olla mukana projektissa. 

Tarkkailijan näkökulmasta projekti on ollut erittäin mielenkiintoinen ja innostava, sillä yritysten kehittämisessä ja haasteiden korjaamisessa käytetään valitettavan usein perinteisiä kaikkien tuntemia menetelmiä, jotka eivät poikkea muiden yritysten käyttämistä menetelmistä. Tämä tarkoittaa sitä, että kun yritys toimii vuosikymmeniä samassa toimintaympäristössä muuttuvassa markkinassa ja samassa yrityskulttuurissa, se kasvattaa ympärilleen kuplan. Markkinatilanteen muuttuessa kupla toimii yrityksen muutoksen jarruna. Nopeita tehokkaita keinoja kuplan murtamiseksi on vaikea löytää. Clapin tiimillä on pitkö kokemus yritysympäristöistä, yritysten kehittämisestä, kannattavuuden vahvistamisesta ja luovien menetelmien soveltamisesta palvelumuotoiluun. Hyödyntämällä uusia työkaluja yrityksen toiminnan kehittämisessä saadaan uutta näkökulmaa mm. yrityksen sisäiseen toimintaan.

Meriteollisuuden kehittämiseen keskittyvässä Luova Meri-projektissa havaittiin, kuinka nopeasti kyvykäs ammattitaiteilija pystyy omaksumaan yrityksen haasteet, ymmärtämään sen merkityksen ja tarjoamaan omaa kyvykkyyttään palveluna yritykselle taiteen eri menetelmien avulla. Jotta taiteilija pystyy antamaan parhaansa ja yritys on avoin vastaanottamaan palvelun, täytyy näiden kahden toimijan välillä olla ehjä silta. Jotta silta olisi ehjä, yrityksen ja taiteilijan välillä täytyy olla yhteistä arvopohjaa, näkemystä sekä vahvaa luottamusta. Tässä projektissa välittäjä eli Taike oli yhdessä Novian kanssa pystynyt luomaan mahdollisuudet sillan rakentamiseksi. Onnistumisen kannalta tärkeää oli ostajan ja myyjän välittäjätoimijan lähtökohtien ja tavoitteen ymmärtäminen.

Tässä Clapin tarkkailijan muutamia kysymyksiä, jotka heräsivät projektin aikana ja sen päätyttyä:

  • Kuinka luovien alojen markkinoita kasvatetaan Suomessa yksityisellä sektorilla?
  • Miten mahdollistamme niiden ammattitaiteilijoiden palveluiden kehittämisen, jotka haluavat tarjota palveluita on yrityksille ja yhteisöille?
  • Miten löydämme eri toimialoilta kyvykkäät yritykset, jotka ymmärtävät luovien alojen palveluiden käyttämisen mahdollisuudet ja ovat valmiita investoimaan toiminnan kehittämiseen?
  • Kuinka pystymme koulutuksen kautta mahdollistamaan luovien alojen ja yritysten kilpailukyvyn kehittymisen kansainvälisillä markkinoilla? 
  • Mitä yhteiskunnallisia toimenpiteitä kannattaisi suunnitella yksityisen sektorin aktivoimiseksi taiteilijoiden käyttämiseen yritysten kehittämisessä.

Lisätietoja:

Lataa itsellesi luettavaksi loppuraportti! IRM Tool -hankkeen Luova meri -projektista löytyy Taiteen Edistämiskeskuksen kirjoittama raportti Creative Finland sivuilta.  

Clapin yhteystiedot löytyvät täältä!

Jos olet kiinnostunut seuramaan mitä yrityksessämme tapahtuu, päivitmme Facebook sivuiame aktiivisesti. Käy tutustumassa! Voit myös tilata uutiskirjeemme täältä.
Lähetä meille viesti ja kysy lisätietoja IRM-Tool hankkeesta ja Luova Meri -projektista!

ESR Rahoittelisen IRM -Tool hankkeen yhteystiedot:

IRM-Tool: projektipäällikkö Rita Rauvola
Aboa Mare
Tutustu Luova Meri Facebook sivustoon
Kook Management -sivuille

Taiteen edistämiskeskus